Puutöitten aloittaminen

Teknisen piirtämisen jälkeen siirryttiin pajan puolelle. Ensin tutustuttiin kaikkiin tiloihin, koneisiin ja niiden turvallisuuteen, jotka käyn läpi nyt. Pajalta löytyy puupuoli, metallipuoli, maalauspuoli, kiventyöstöpuoli, muovintyöstöpuoli sekä varastot. Ensin tutustun liimalevyn tekemiseen ja laitteisiin mitä siihen käytetään. Raakapuu haettiin varastosta, minkä jälkeen suunnattiin katkaisusahalle. Siinä raakapuusta katkaistiin helpommin työstettävä kappale. Tässä vaiheessa on hyvä olla tiedossa lopullisen kappaleen mitat sekä tehtävien soirojen määrä, koska jo katkaisusahalla pitää ottaa huomioon työstövara. Soirojen leveys tulee raakalaudan paksuudesta, ja se on yleensä +/- 3cm+40cm. Hyvä suunnittelu edeltää onnistunutta työskentelyä. Joskus vaan tuntui että jäi suunnittelemaan aivan liian pitkäksi aikaa eikä uskaltanut ryhtyä hommiin kun ei luottanut omiin taitoihinsa. Katkaisusahalla sahattaessa on hyvä käyttää tukia pitkien kappaleitten kanssa. Joskus kovia materiaaleja esim. koivua sahattaessa terä jumittuu niin kannattaa ottaa tukeva asento ja sahata hitaasti että terä kerkeää purra puuhun. Itse tein sellaista sahausliikettä edestakaisin koska totesin että se on hyvä tekniikka.

Katkaisusahan jälkeen mennään oikohöylälle, jossa lape ja syrjä ajetaan tasaisiksi 90 asteen kulmaan, jotta soiroja sahattaessa sahauksista tulee suoria. Pienimmätkin heitot johtavat helposti liimausvirheisiin. Joskus kannattaa molemmat syrjät puusta ajaa 90 asteen kulmaan jos keskellä puuta on puun virheitä kuten oksia, jotta soirontekovaiheessa oksaiset kohdat eivät tule soiroihin. Paksut koivulankut ovat monesti kieroja. Ne kannattaa halkaista vannesahalla ennen oikohöylälle menoa, koska muuten lankkua pitää höylätä todella paljon että siitä saa suoran. Oikohöylällä on myös hyvä tarkistaa onko kappaleen joku lape tai syrjä suora koska oikohöylän pöytätaso on todella suora. Oikohöylällä höylätään ensin lape, sitten syrjä. Oikohöylä on yksi pajan vaarallisimmista laitteista. Puuta työnnetään terän päältä jolloin horjahtamisen mahdollisuus on suuri, joten aina oikohöylällä pitää olla tukeva asento ja jos siltä tuntuu että työntötuesta on apua, käytä sitä. Oikohöyläämisen jälkeen kappaleen kanssa siirrytään tasohöylälle. Tasohöylällä terä on yläpuolella joten kappale laitetaan tasohöylään sileä pinta alaspäin. Tasohöylällä saa ottaa vain millin kerrallaan. Joskus kappale jumittuu tasohöylän sisälle, jolloin puuhun palaa terän jälki. Tämän ehkäisemiseksi kannattaa olla käden ulottuvilla ohkainen työntöpalikka, millä voi työntää kappaletta jotta se menee sulavasti tasohöylän läpi. Tasohöylän jälkeen aletaan tekemään soiroja pyörösahalla. Pyörösahalla pitää olla vastaanottaja, jonka tarkoituksena on palauttaa työstettävä kappale sahaajalle. Pyörösahalla asetetaan ohjuri siihen kohtaan, minkäpaksuista soiroa haluaa tehdä. Soiroja laskettaessa pitää ottaa huomioon että pyörösahan terän paksuus on 3 mm; jos laudasta sahaa esim. neljä sahausta niin terä on syönyt puuta 4 kertaa 3 mm eli 1,2 cm.